Huhtikuu
Tiistai 3.4.2018
Tiistaitreffeillä oli Turun vanhusneuvoston paneeli. Tähän osallistuivat puheenjohtaja Soili Raitanen ja jäsenet Pekka Paatero ja Aira Hellström sekä varajäsen Seppo Leivo. Juontajana toimi Marjut Aalto. Aluksi Soili totesi, että yhdistyksemme on hyvin edustettuna vanhusneuvostossa, vaikka moni onkin jonkun muun järjestön nimeämänä. Soili itse edustaa varsinaisesti Punaista Ristiä ja Pekka Paatero Turun sotaveteraaniyhdistystä Aira ja Seppo ovat Turun kansallisten senioreiden edustajia. Keskustelussa selvitettiin vanhusneuvoston tehtäviä ja tavoitteita. Keskustelu toteutettiin paneelina ja yleisöä pyydettiin esittämään kysymyksiä. Esiin nousi mm. Aarnen tallin paikoitusongelmat, huoli bussipysäkkien siirtymisestä toriparkin rakentamisen tieltä. Keskusteltiin myös esteellisyydestä mm. hissittömien talojen osalta. Todettiin, että esteettömyyden piiriin kuuluvat myös kuulemisen ja näkemisen vaikeudet. Keskusteltiin myös erilaisista mahdollisuuksista lisätä kotona asumisen turvallisuutta. Vanhusneuvosto on myös kiinnittänyt huomiota pankkipalveluihin liittyviin haasteisiin. Pankkien konttoreita on vähennetty ja aukioloaikoja lyhennetty. Näin ollen ikäihmiset ovat joutuneet tilanteisiin, jossa joutuvat jonottamaan pankissa tuntikausia. Vanhusneuvosto on käynyt pankeissa tuomassa ikäihmisten huolia tiedoksi.
Keskustelu kävi vilkkaana ja panelistit toivoivat, että seniorit lähettäisivät ja toimittaisivat huoltensa aiheita vanhusneuvoston jäsenten tietoon entistä rohkeammin.

9.4. seniorit Muotitalo Jokisella malleina ja katsomossa
Cosi fan tutte 14.4. Kansallisoopperassa
Tiistaitreffit 10.4.2018
Yhteiskunnallisen keskustelupiirin järjestämässä tilaisuudessa oli alustajana Turun kansallisten seniorien hallituksen jäsen, VTM, reservin kapteeni Jouko Fossi. Fossin alustuksen aiheena oli Turun komppanian taistelu Satakunnan rintamalla vuoden 1918 vapaussodassa. Esityksensä alussa Fossi kertoi yhteiskunnallisen jännityksen kiristymisestä syksyllä 1917 niin Turun seudulla kuin koko maassa. Marraskuun suurlakko lietsoi vallankumousta. Turussa punaiset vangitsivat kaupunginvaltuuston. Valkoisen armeijan Turun komppania alkaa organisoitua. Turun komppania osallistui vapaussodan taisteluihin läntisellä rintamalla, joka kulki Satakunnasta Hämeeseen. Valkoisen armeijan keskuspaikkana oli Kankaanpää, punaisten keskustapaikka Pori.
Esitelmässään Fossi kertoi taisteluiden etenemisestä Satakunnan rintamalla Pomarkussa, Ahlaisissa, Noormarkussa, mistä joukot jatkoivat Poriin melkein taisteluitta. Satakunnan taisteluiden jälkeen Turun komppania siirtyi Vammalaan ja Urjalaan. Urjalasta osasto siirtyi Kuurilaan, mistä se siirrettiin Tammisaareen vartiointitehtäviin

Tiistaitreffit 24.4.2018
Exlibris Aboensis –yhdistyksen puheenjohtaja Tauno Piiroinen piti tiistaitreffeillä erittäin mielenkiintoisen esityksen Ex Libriksistä. Aluksi hän esitteli F.E.Sillanpään exlibriksen vuodelta 1926. Siinä on teksti: F.E.Sillanpää on tämän kirjan oikia omistaia joka tämän varastaa sitä piru rakastaa. Vanhin tunnettu exlibris on noin vuodelta 1400 eKr eli 3400 vuotta vanha. Aiemmmin Turun kaupungin kirjasto liimasi kaikkiin kirjoihinsa exlibrikset.
Super exlibris liimataan kirjan päälikanteen. Vanhimmat tunnetut super exlibrikset ovat Ruotsin kuninkaan ja Venäjän tsaarin superexlibriksiä 1500-1700 luvuilta.
Exlibrikset ovat merkittävä keräilykohde. Jotkut keräävät taiteilijoiden mukaan, jotkut omistajien mukaan ja jotkut aiheiden mukaan. Exlibris Aboensis on osa kansainvälistä FISAE organisaatiota, joka järjestää kansainvälisiä keräilytapahtumia kerran vuodessa. Organisaatioon kuuluu 36 eri maata. Suomessa on järjestetty FISAE:n keräilytapahtuma vuonna 2012 Naantalissa.
Suomessa keräily tapahtuu pääasiassa kirjallisuuden kautta ja muualla maailmalla usein taiteen ja taiteilijoiden kautta.
Exlibris on rakkaudenosoitus kirjallisuudelle ja lukuelämyksille.
Suomen presidenteistä kaikilla paitsi Koivistolla ja Niinistöllä on oma exlibris. Kekkosella on peräti kahdeksan exlibristä. Noin 1000:lla turkulaisella on oma exlibris. On huomattava, että Suomen kulta-ajan taiteilijat tekivät runsaasti exlibriksiä ja nykytaiteilijat eivät. Oli myös mukavaa kuulla, että asian harrastus on tällä hetkellä huipussaan huolimatta siitä, että painetun kirjan arvostus ei enää korkealla olekaan.
Esitys oli todella mielenkiintoinen ja saimme nähdä valtavan määrän erilaisia hienoja kuvia exlibriksistä.
