Helmikuu
Tiistaitreffit 6.2.2018
Tammikuun 28. päivänä järjestetyssä tasavallan presidentin vaalissa Sauli Niinistö sai huikeat 62,6 prosenttia äänistä. Yhteiskunnallisen keskustelupiirin järjestämässä tilaisuudessa emeritusprofessori Heikki Paloheimo tarkasteli presidentinvaalien kampanjaa, vaalituloksia ja vaalin erilaisia vaikutuksia. Paloheimon mukaan kansalaisten arviot Sauli Niinistön onnistumisesta presidentin tehtävässä kohenivat vuodesta toiseen Niinistön ensimmäisen presidenttikauden aikana. Helsingin Sanomien vuoden 2017 joulukuussa tekemässä mittauksessa peräti 89 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi Niinistön onnistuneen presidentin tehtävässä vähintään melko hyvin. Paloheimon mukaan näin hyvää kansalaisarviota eivät aikaisemmin ole saaneet sen paremmin Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari kuin Tarja Halonenkaan.
Paloheimon mukaan hallitusten toiminnan aikaansaamattomuuteen kohdistuva tyytymättömyys on Niinistön ensimmäisellä presidenttikaudella kohdistanut kansalaisten katseita tasavallan presidentin toimintaan ja antanut presidentille näkyvyyttä ja puhevaltaa ulkopolitiikan lisäksi myös sisäpolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Niinistön vaalissa saaman poikkeuksellisen suuren kannatuksen Paloheimo arvioi kaikkein eniten perustuvan kansalaisten Niinistöön kohdistamaan luottamukseen johtaa maan ulkopolitiikkaa. Siinä ei ole ensisijaisesti kysymys Niinistön kannanotoista joissakin täsmällisissä politiikan kysymyksissä vaan kansalaisten luottamukseen, että Niinistö pystyy ennalta arvaamattomissa tilanteissakin tekemään kansakunnan menestyksen kannalta hyviä päätöksiä.
Tiistaitreffit 26.2.2018
Vieraanamme oli emeritusprofessori Esko Valtaoja. Saimme kuulla hienon esityksen positiivisuudesta. Meillä oli mahdollisuus valmistautua esitykseen saman päivän aamuna Turun Sanomissa olleen Valtaojan kolumnin myötä.
Jokaiselle kuulijalle tuli varmaan pohdittavaa siitä, kuinka yleisesti ajattelemme. Olemme valmiit näkemään kaikki synkät asiat ja unohtamaan kaiken sen hyvän mitä on tapahtunut ja on tapahtumassa. Seuraamme synkkiä uutisia mutta emme halua kiinnittää huomiota positiivisiin ja iloisiin uutisiin. Valtaojan mukaan kuljemme mustat lasit silmillä ja hän yritti positiivisuudellaan poistaa ne silmiltämme. Hän toi esiin hyviä asioita rauhan, bruttokansantuotteen, sivistyksen ym. noususta maassamme. Hän totesi mm. että noin kuusi miljardia ihmistä on noussut köyhyydestä elinaikanamme ja Suomen itsenäisyyden aikana bruttokansantuotteemme on 15-kertaistunut. Kaiken tämän on mahdollistanut tiede ja tieteen tytär, teknologia.
Valtaoja toi myös esiin jokaisen henkilökohtaisen vastuun omissa valinnoissamme, joilla mahdollistamme maapallon varojen riittävyyden. Realistisesti hän totesi, että maapallon ympäristöongelmat ovat ratkaistavissa, jos vain halukkuutta riittää.
Lopuksi hän siteerasi Pekka Kuusen ajatuksia lajikumppanuudesta, jolla huolehdimme, että kaikilla maapallon asukkailla on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Tärkeänä asiana esiin tuli myös se, että meidän tulisi luottaa tutkittuun ja varmaan tietoon eikä luuloihin.
